Kevätpäivä 1937. Kylänyritys Sääksmäki, kaukana

Helsingistä, rikkoutuu tuulimyrskyn jäljessä.

Nainen, Mira Lehtinen, yrittää pelastaa vanhan

perheen talon lattiat, joissa piilotettu kirja –

hänellä ei ole oikeutta siellä, mutta hänellä on

tarve. Kirja on viimeisen hallituksen salainen

asiakirja, joka kuvailee maan rajojen

muuttumista, kun Suomi kääntyy itsenäisyyttä

kohti.

Mira ei ole sankari, vaikka toivoi sitä. Hän on

antisankari – työntekijä, joka ei usko

tulevaisuuteen. Mutta kun hän löytää kirjan, se

avaa ovet pimeyteen, joka on ollut hänen

sisällään vuosikymmeniä. Hän näkee itsensä taas

lapsena, jolloin hänen isänsä kadotti

sotavangiksi, ja hänen äitinsä ei koskaan

puhunut siitä. Pimeys ei ole enää vain hänen

sisällään; se on myös maan sydämessä.

Viranomaisen salaisuus on yhdistelmä

historiallista todellisuutta ja mystiikkaa.

Kirjassa kerrotaan, miten Suomen rajat olivat

määräytymässä uudelleen, eikä vain poliittisesti

– vaan myös luonnollisesti. Metsät, järvet,

kaikki luonnon voimat olivat osa suunnitelmaa.

Mira ymmärtää, että hän on osa sitä. Hänen

sisuunsa on suljettu mahdollisuus muuttaa jotain,

jos hän haluaa.

Hän tekee valinnan: hän antaa kirjan takaisin

viranomaisille, mutta säilyttää sen kopion. Se

ei ole salaisuus enää. Se on historia. Ei

rauhallinen, ei täydellinen – mutta se on

rehellinen.

Mira palaa kotiin. Talon lattiat ovat vielä

kosteita, mutta hän ei enää tunne itseään

kylmänä. Hän istuu saunan huoneeseen, katsottaa

kylmän vesikannen ja muistaa, että sisu ei ole

vain kestävyys – se on myös kyky katsoa pimeyttä

suoraan silmilleen ja silti elää.

Maailma on muuttunut. Ei kuitenkaan niin paljon

kuin hän uskoi.